Meille hoetaan mantroja käytännöllisyydestä, kulutuksen kestävyydestä, järjestyksenpidosta, ergonomisuudesta jne. ja kyynisesti ajateltuna meille ollaan oikeastaan vain myymässä koko ajan jotain. Miksi kaiken pitäisi näyttää kahdenkymmenen vuoden kuluttua vastahankitulta, jokaisen turhan askeen ja liikeen olla keittiössä pois karsittuina ja patjastakin pitäisi löytyä jokaista lihastasi varten oma erityisviritetty jousensa... Eiköhän meitä ole syyllistetty näistäkin asioista jo ihan tarpeeksi? Kaiken pitämisen alta kannattaa kaivaa vanha kunnon maalaisjärki esille.
Mielestäni riittää, että tavarat löytyvät suunnilleen sieltä, mistä niiden olettaisikin löytyvän ja että hommat nyt yleensäkin hoituvat kotona siten kuin haluaakin niiden hoituvan. On myös oltava rehellinen itselleen kotia sisustettaessa ja rakentaessa ja mietittävä vastaako unelmakoti omaa jaksamista, viitsimistä ja asennoitumista. Miten esimerkiksi asennoituu likaisiin viisimetrisiin ikkunoihin tai tummilta lattioilta nopeasti näkyvään pölyyn. Kuinka paljon aikaa ja vaivaa on valmis uhraamaan pitääkseen haluamansa tason kodin siisteydessä? Ja ellei se toteudu, miten siihen reagoi?
Mutta nyt on kesä ja kärpäset ja ulkona mitä ihanin keli - nautitaan tästä nyt täysillä ja jätetään siivouksista murehtiminen syyssateisiin ja pimeisiin iltoihin.
Ja jos joku näitä asioita nyt kuitenkin pohtii, tässä muutamia hyviä vinkkejä kodin säilytysasioihin saksalaisen nettikaupan Impressionen valikoimista.
Beautiful things from the German web shop Impressionen.
Ouja. Tuolla Impressionin sivuilla käyn säännöllisesti kuolaamassa ihanien huonekalujen ja pikkujuttujen perään ;_)
VastaaPoistaHyvä teksti! Saman suuntaisia asioita mietin itsekin. Suomessa kaiken täytyy olla parasta juuri mainitsemistasi patjoista superhyperhelloihin ja kodinkoneisiin, vaikka perhe ei edes harrasta kokkaamista. Chilesssä ihmiset eivät ole yhtään sen onnettomampia kuin Suomessa, vaikka täällä kaikki on ihan tavallista, eikä ihmisillä ole niin paljon valinnanvaraa kuin Suomessa. Täällä ihmiset eivät ole tottuneet nirsoilemaan ihan kaikesta. Minäkin tykkään laadusta ja minua harmittaa toimimattomat asiat, mutta on myös alkanut ärsyttää suomalaisten aivan älytön nirsoilu laadun kanssa. Lenkkareidenkin pitää olla superanatomiset ja tukevat, vaikkei tyyppi harrasta liikuntaa enemmän kuin kerran kuussa...veitsien täytyy olla superlaatua, vaikka tyyppi leikaa sillä liepää silloin tällöin. Kohtuullisuutta pitäisi löytyä tähänkin asiaan, kaiken ei tarvitse olla kallista ja merkkitavaraa toimiakseen kuitenkin riittävän hyvin tavallisen tyypin tavallisiin tarpeisiin.
VastaaPoistaNyt kun olen asunut Chilessä viisi vuotta, en edes enää tiedä, mitä kaikkea tosi tarpeellista ilman joudun täällä elämään. Onko se se piikkimatto vai mikä;)
Hei Maaria!
VastaaPoistaSiellä on tosi paljon kaunista katseltavaa! Onneksi koti on jo täynnä 25 vuoden samassa paikassa asumisen jälkeen ja voi ihan rauhassa vain ihailla kaikkea kaunista:)
Ainoa uusi asia minkä voisin tänne hankkia, on PiPin astiat ja tapetit!
Hei Mia!
VastaaPoistaTosi mukava juttu, että joku on muukin on kiinnittänyt samaan asiaan huomiota:)
Olen huvittuneena seurannut erään perheen elämää - nurmikkoa ei leikata trimmerillä ellei päällä ole metsurin vaatteita suojakypärineen,visiireineen ja punaisine turvakenkineen ja kintaineen, pyöräilemään lähdetään tietenkin täysissä kilpapyöräilijän varusteissa, luistelemassakin käydään täydellisin suojavarustein, lehtien haravointikin suoritetaan suojalasit päällä jne. Hohhoijaa...
Törmään tietenkin työssäni koko ajan näihin käytännöllisyyden ja kestävyyden kysymyksiin ja haasteisiin. Ihan ok ja pitääkin ottaa perusasiat huomioon. Liika vain on aina liikaa. Eikö esim. eläminen saisi näkyä kotona lainkaan? Kaiken pitäisi olla superhyper kestävää. Ja eikö mistään saisi olla mitään vaivaa? Kaiken pitäisi sujua helposti, vaivatta ja nopeasti. Aikaa ei tunnu olevan enää mihinkään. Minnehän me olemme hukanneet ajan?
Minusta on tainnut tulla aika "kapinallinen" näissä asioissa. Minulle viime vuosien herättäjiä ja ajatuksen selkeyttäjiä ovat olleet Punk shui ja Wabi sabi. Feng shui taas herätti ajatuksen yli kymmenen vuotta sitten maalaisjärjen käytöstä ja omien tuntemusten hyödyntämisestä sisustamisessa(minusta feng shui on pääosin hömppäasiaa...sorry vain kannattajat!)
Olisin halunnut sisustaa Punk shuilla Vaasan asuntomessuille 2008 talon. Siihen en olisi vain saanut mukaan ketään joten haaveeksi jäi...No, onneksi sain sisustettavaksi talon kirpputoritavaroilla. Sai edes pikkuisen "herätellä" porukoita:)
Kokkaamisesta tuli mieleen kuinka mahtavia illallisia ennen loihdittiin todella alkeellisissa olosuhteissa..Nyt pitää olla tosiaan kaikenmaailman vemputtimia ja kaikkia hienouksia keittiöt pullollaan. En nyt tarkoita, että kaikki pitäisi tehdä kuten ennen ja mitään uutta ei saisi hyödyntää. Mutta tarvitaanko ihan oikeasti ihan kaikkea mitä meille tuputetaan?
(Itse haaveilen muuten keittiöstä joka ei näytä keittiöltä:))
Kyseenalaistaminen, itsetuntemus,rehellisyys ja hauskanpito ovat minusta tärkeitä asioita kodin sisustamisessa.
Jaa-a, pahalta näyttää kun yrität pärjäillä siellä ilman tekniikan viimeisimpiä ihmevemputtimia...???;D:D
Vaasassa oli vielä 1980-luvulla kahden vanhan sisaruksen ylläpitämä maailman paras konditoria, Svensson nimeltään. Kaikki tuoteet valmistettiin kunnon raaka-aineista ilman mitään teknisiä apuvälineitä. Eivät hyväksyneet edes sähkövispilää:) Sinne piti mennä aamulla aikaisin jos jotain halusi. Tekivät nimittäin vain määrätyn pienen satsin kaikkea ja putiikki meni kiinni kun tuotteet saatiin myytyä. Aikamoista markkinointia muuten!
Minusta siinä on edelleen todella tyyliä ja tänä päivänä vastaavanlainen konditoria olisi varsinainen elämäntapayritys.
Näistä asioista voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkään!
Mutta nyt - oikein mukavaa viikonloppua!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista