torstai 5. kesäkuuta 2008

Yksityiskohtia

kodistamme. Yli 20-vuoden samassa paikassa asuminen jättää jälkensä - tavaraa on kuten huomaa, kertynyt jonkin verran...


Vierashuoneen kampauspöydälle (ja koko huoneeseen) on kertynyt kaikenmoista krääsää. Huone on jouluenkeleiden säilytyspaikka.
Puolipyöreän pöydän sain äidiltäni. Se on vanha pöytä isovanhempieni kesähuvilalta, jossa vietin kaikki lapsuuteni kesät ja siksi rakas "muistoesine". Äiti aloitti joskus sen kunnostamisen ja homma jäi pikkuisen kesken. Saakin jäädä sellaiseksi, on oikeastaan ihan hauska niin. Tyynyn sain äidiltäni, on löytänyt todennäköisesti kirpparilta sen joskus.


Lintuhäkit ovat hauskoja - tässä keittiön ikkunalaudalta kuva.
Keräsin joskus piirakkavuokia urakalla ja niille piti sitten keksiä säilytyspaikka. Kunnostin vanhan myymäläkalusteen vuokavarastoksi.


Sisustamisessa symmetria, tasapaino ja mittasuhteet ovat todella tärkeitä, oli sitten kyseessä esineiden sijoittaminen asetelmaan, huonekalujen tilaan tai vaikkapa erilaisten kuvioiden, värien tai materiaalien suhde toisiinsa.
Tässä muutama kuva omista asetelmistani. Tötteröt on päällystetty kuivatuilla ruusun terälehdillä. Pyöreä pöytä tuli talon mukana ja on ihanan kulunut.



Asetelma keittiön vuokavaraston päältä. Pieni kirjoituspöytä on alakerran hallin nurkassa. Se on myös vanhoja huvilalta saatuja huonekaluja. Sitä ei kukaaan sisaruksistani halunnut, joten otin sen meille talteen. Lyhdyt ostin joskus huonekaluliikkeen joulualesta tosi edullisesti. Halli tapetoitiin muistaakseni 1988 ja olen edelleenkin siihen tyytyväinen. Voimakasta kuvioita on tasapainotettu yksivärisellä keltaisella tapetilla sekä ylä- että alakerran hallissa.

Ostettua, perittyä, löydettyä, saatua - näinhän ne kodit muotoutuvat vuosien saatossa. Ei ole tärkeää, että huonekalut ovat sen "oikean" suunnittelijan kalliita luomuksia, koti viimeisten trendien mukaan sisustettu; pölytön, hajuton ja mauton - tärkeintä on , että se on sisustettu juuri sellaiseksi kuin itse haluaa, omannäköiseksi paikaksi.

Tässä tuli nyt vähän pitempi postaus kesäloman ensimmäisen päivän kunniaksi! Edessä on kova yritys pitää tämän kesän ainoa parin viikon loma...

4 kommenttia:

Heini kirjoitti...

Ihanan näköistä! ei yhtään ota silmään tavaran paljous kun kaikki on niin kaunista ja hienosti aseteltu. :) itselläkin tuppaa tavaraa kertymään ikkunalaudoille ja tasoille, joka hiukan pölyjen pyyhintää häiritsee ;) mutta pidän siitä että kauniit ja tärkeät asiat ovat esillä, pelkistetty ei taida olla minun juttuni.

Ensivisiitillä kävin! ja lisää blogisi suosikkiblogilistaani, jos se vain sopii sinulle!

Tarja Kankaanpää-Salonen kirjoitti...

Ihailen kovasti pelkistettyä sisustusta ja haaveilen sellaisesta. Kotimme vain ei missään suhteissa täytä niitä toiveitani...Jouluisin esim. mietin, että laitan vain muutaman koristeen kauniisti jonnekin esille minimalistisen joulutyylin innoittamana. Aina kuitenkin homma ryöpsähtää käsistä kun kaivan kellarin kätköistä ihanat joulukoristeeni ja lopulta joka paikka on täynnä koristeita kun en niitä malta olla laittamatta...Näin se nyt vain on - ei sitä mitään itselleen mahda!
Ilman muuta voit laittaa blogini listallesi - tosi kiva juttu!

Heini kirjoitti...

Kiva juttu, linkitin blogisi!

Totta, joskus minäkin raivaan urakalla tavaroita pois näkösältä, mutta kummasti sitä sitten taas löytyy kaikkea pientä ja ihanaa :D ja ennenkaikkea vanhaa, en voi vastustaa vanhoja lasipurnukoita ja muuta aidosti vanhaa, varsinkaan jos se vielä on peruja omilta isovanhemmiltani tms. Niissä esineissä on aina oma tarinansa!

Tarja Kankaanpää-Salonen kirjoitti...

Vanhat tavarat ovat ankkureita menneisyyteen ja omaan historiaan. Ne tuovat mukavia muistoja mieleen ja pitävät läheisemme mielessämme. Sanonkin aina, että kestää kauan ennen kuin koti, joka hankitaan huonekaluliikkeestä, kertoo "tarinoita".

Blogitekstisuositus

Väriä ja persoonallista ilmettä